Haaveena Münchenin joulumarkkinat

Mietin jo viime talvena että olisi kiva käydä katsomassa Keski-Euroopan isojen kaupunkien joulumarkkinoita. Münchenin, Tollwood nimiset joulumarkkinat olivat tänä vuonna samalla alueella kuin Oktoeberfest pippalot, iso alue jossa oli useampia telttoja. Tarjolla, ruokaa ja viihdettä, käsityöläisten tuotteita, koruja, vaatteita, huopatuotteita ja vaikka mitä muuta. Aika nopeasti tuli sellainen olo ettei erottanut yhtä myyntipistettä toisesta. Jotain tuli kuitenkin hankittua, uusi lompakko. 

Kaupungilla oli useampia paikkoja jossa oli joulutorikojuja, myynnissä perinteisiä puuleikkauksia, pitsikoristeita, ruokaa ja juomaa. Paikallinen Glychwein on aika eri makuista kuin meidän glögi, mutta lämmitti ihan yhtä hyvin ja sitä sai hörppiä kävellessä ja kojuja katsellessa, mukit jäivät muistoksi.

Sää ei suosinut, tälläkään matkalla. Vettä satoi enemmän tai vähemmän joka kerta kun oltiin liikenteessä, mutta ei se vienyt kuitenkaan sitä iloa että oltiin reissussa.

Toinenkin haave toteutui, käytiin Red Hot Chili Peppersin keikalla, liput tuli hankittua ihan viime tipassa netin kautta. http://www.tickets.de/en/customer/home

Olympia hallin sisäänpääsy sujui nopeasti ja ilman suurempia häslinkejä. Katsomoalueelle sai viedä niin takit, ruuat kuin oluetkin, voiko sitä enempää pyytää. Keikka oli sitä paitsi ihan loistava.

Käymisen arvoisia paikkoja:
Schrannenhalle, http://www.schrannenhalle.de
Viktualmarket
Hofbrauhaus, http://www.hofbraeuhaus.de/en/index_en.html
Olutta, nahkahousuja ja torvisoittoa.

Olympiapark, http://www.olympiapark.de/
BMW World, http://www.bmw-welt.com/web_rb/bmw-welt/de/index.html

Ruokaa:
http://www.lemontrees.de/       
nam… illaksi kannattaa tehdä pöytävaraus, päivällä oli myös tarjolla lounas.

Hotelli: Hotel Zur Post, hinta/laatusuhde hyvä, sijainti loistavasti ihan Pasingin aseman lähellä joka on reitin varrella lentokentältä tullessa. Keskustaan noin 10 min. matka S-Bahnnilla, ratikalla kestää vähän pidempään.
http://www.hotelzurpost-muenchen.de/index.php?id=32985

Suositellaan nyt vielä Lufthansaakin, kentällä saa automaatista ilmaisen kahvin, teen tai kaakaon, oli siinnä automaatissa varmaan vielä jotain muutakin tarjolla. Lehdistä löytyi paikalliset saksalaiset ja sen lisäksi englantilaisia ja amerikkalaisia lehtiä.

Münchenin kenttä on viihtyisä, paljon liikkeitä ja erilaisia palveluita, mm. Desigualin liike, http://www.desigual.com/desigual/

Kaihlanen

Kesä meni ja aamut valkenevat kylminä ja kuulaina, tai ainakin tämä aamu oli sellainen. Järven pintaa peitti ohut jääriite, heinät ja maa oli kuurassa, voiko maisema olla enää kauniimpi.

Pohdin jo aikaisemmin syksyllä että pitää ottaa kuvia vuodenaikojen vaihtumisesta, nyt kun minun ja Desmo-koiran  aamureitti kulkee usein miten järven rannalle. Harmi etten tallentanut sitä näkymää muutama viikko taaksepäin, jolloin laskin laiturin päästä 28 joutsenta kerääntyneenä lahden poukamaan.

Kesän värit Hännilässä

Kuvasarjassa tämän kesän kukka- ja väriloistosta. Syksyn myötä yksi jos toinenkin kasvi siirtyy paikasta toiseen. Nyt kun ne kasvavat kaikessa loistossaan huomaan että pitkät kasvit ovat turhan edessä ja lyhyet jäävät niiden varjoon. Koivikko yllätti myös, se on kasvanut niin tiuhaan ettei valo pääse enää lännen puolelta paistamaan kuin ihan päivällä ja myöhään illalla. Tähän tuli ratkaisu harvennuksen myötä, ensi kesänä aurinko yltää paremmin myös puutarhan varjoisiin nurkkiin.

Tänä kesänä lankojen värjääminen on jäänyt tosi vähiin, mutta sen verran olen saanut aikaiseksi että kokeilin kylmävärjäystä ja kontaktivärjäystä.

Sinisen kirjavat langat oli Minigrib pussissa ja punaisen ruskeat lasipurkissa. Väreinä safloria, puna- ja sinipuuta, kokenillia ja krappia, värikasvit on ripoteltu sekaisin eri kohtiin vyyhtejä ja vyyhdit kieputin purkin sisälle.

Langat puretin alunalla, jätin lasipurkkeihin tarkoituksella runsaasti nestettä. Ne on muhineet reilut kolme viikkoa kasvihuoneen hyllyllä. Päivisin nesteen lämpötila on ollut varmaan runsaat 40-50 astetta ja yön myötä lämpötila on laskenut viileäksi. Tätä täytyy kokeilla vielä uudelleen sen verran vinkeitä värejä tällä systeemillä sain aikaiseksi.

Keisarinpikarililjan kukinto ihastuttaa

Tällä viikolla on vuoroin satanut ja paistanut, luonto tykkää. Parvitulppaanit aukeavat aina kun aurinko paistaa ja nyt nämä isot tulppaanit ovat heränneet niiden kaveriksi. Vasta nyt, kun olen nähnyt missä järjestyksessä kukat aukeavat ja minkä verran ne ihan oikeasti tarvitsevat tilaa, ymmärrän miten ne olisi pitänyt istuttaa. Oli niin kiire tunkea sipulit maahan syksyllä että ohjeiden lukeminen jäi toissijaiseksi. No ensi kesäksi uusi yritys.

Keisarinpikarililja avasi myös kukkansa, on se komea kasvi, jotenkin epätodellinen tähän aikaan vuodesta kun muita kukkivia kasveja on vielä niin vähän – ainakin minun puutarhassa.

Pikkuhiljaa multakasat tasoittuvat ja pihan uudet muodot tulevat näkyviin. En malta olla sisällä vaan kaiken kiireen keskellä on ihana piipahtaa pihalla katsomassa miten työt edistyvät ja samalla voin käydä katsomassa minkä kasvin ensimmäiset versot tulevat mullasta esiin seuraavaksi. Kärhö on selvinnyt sittenkin, vaikka luulin että talvi vei sen mennessään.

Kevättä puutarhassa

Lumet suli, kevät tuli, puro sanoi puli puli, Batman… tätä hoettiin joskus vuosia sitten lapsena ja aina vaan se on yhtä riemastuttavaa.

Kuvissa: Terijoen salava ja kivikko, Tiinan ihana "leikkimökki" eiku kasvihuone, tomaatti – yksi raakile, ihan itse rakennettu istutuspöytä, tuoksuherne, Keisarinpikarililja – Myyrän karkottaja, sipuli haisee turkasen pahalle. http://fi.wikipedia.org/wiki/Keisarinpikarililja, värimorsinko, kermesmarjan pienet alut pilkistelevät mullan seasta, heinäseipäät odottavat että tuoksuherneet voi istuttaa ulos, suloisen pieniä kukkia, puutarha salavan takaa, kevätesikko, saniaiset ja viimeisenä kimalaisen elvytys. Raukka jumitti vuorokauden saunan eteisessä, pelastus tuli luomuhunajan ja vapauden merkeissä.

Katolla vai maassa?

Nyt se lumi sitten tuli alas katolta. Ihan oikeasti, toivoin jo salaa että tallin katolla sinnitelleet lumet olisivat pysyneet siellä katolla. Nyt ne on etuoven edessä ja pohdin että annanko sulaa siihen vai pitääkö ne koittaa saada siitä johonkin muualle.

Teoriassa, nyt kun talon ympärys on salaojitettu, niin eikö niiden vesien pitäisi mennä salaojaputkia pitkin tontilta pois. Maa on kyllä vielä jäässä, joten jos teoriani pettää niin joudun kahlaamaan ovelle :D

Viisaammat neuvokoon.

Tilityksiä maalta

Kevätaurinko paistaa kirkkaana ja tämän vuodenajan valo jaksaa ihastuttaa aina vaan edelleen. Kävelin Äkryn sillalle katsomaan miten kevät etenee. Valkoiset puhtaat hanget, lintujen laulu, koirien haukku. Mitä sitä toivoisi enempää.

Olen pohtinut tätä maalla asumista ja yrittäjänä toimimista tällä viikolla enemmän kuin pitkään aikaan. Olen koittanut löytää omalla kohdallani vastauksen siihen kysymykseen, että miksi minä tänne oikein halusin. Toinen kysymys on se että mikä saisi myös muut ruuhkasuomessa asuvat näkemään maaseudun vaihtoehtoisena asuinpaikkana, rakentamaan kotinsa tänne, niin että kylät pysyisivät elävinä ja kirkonkylällä säilyisi olemassa olevat palvelut.

Aika on täynnä erilaisia trendisanoja slow life, slow food, kotoilu jne. Mahtaako trendit saada ihmiset  muuttamaan elämänsä suuntaa – valitsemaan toisin kuin ennen. Jotenkin kuvittelen että tarve ja halu muutokseen on olemassa ihmisessä ennen kuin sille toiminnolle on nimi.

Minä halusin pois kaupungista siksi että se oli mahdollista. Kolmen vuoden jälkeen ne asiat jotka tuntuivat silloinkin arvokkailta, ovat pysyneet samoina. Maalla on hiljaista, tilaa hengittää, piha jossa voi toteuttaa omaa itseään, työtilat kodin yhteydessä. Elämänrytmi on maaseudulla hitaampaa kuin kaupungissa ja se toimii voimavarana luovan työn tekijälle. 
Olenko siis kotoilija, koska huomaan että viihdyn kaikista parhaiten täällä kotona?

Jos pipo alkaa kiristää täällä metsän keskellä niin kirkonkylältä löytyy loistava kirjasto ja elokuviinkin pääsee. Terveyskeskus on palvellut hyvin ja nopeasti, aina kun olen sitä tarvinnut. Palvelut ovat ainakin minun näkökulmasta vielä plussan puolella.

Yritin miettiä että mikä on sellainen palvelu joka toimii huonosti tai puuttuu. Kaupungissa sitä pitää itsestään selvänä että nettiyhteydet toimivat. Täällä se ei ole niin yksinkertaista ja varmaa. Mokkula  toimii sen verran epävarmasti ettei sen varaan voi laskea yrityksen tietoliikennettä ja vaihtoehtona toimiva 450-verkko onkin sitten se ainoa mikä toimii...hitaasti. Hinta vähän yli 40 e kk. Nopeus max 1 Mbit/s ja tiedonsiirtomäärä 5 Gigatavua kuukaudessa. Jee!!!! Vähän sylettää lukea mainosten supernopeista yhteyksistä ja edullisista hinnoista.

Tällä on kuitenkin vielä pärjätty, nippa nappa. Nähtäväksi jää tuleeko tähän mitään parannusta. Uutiset kertovat että suuria operaattoreita ei kiinnosta laajakaistan rakentaminen maaseudulle. Omalla kohdalla toimiva yhteys on kynnyskysymys yritystoiminnalle. Näin se on varmaan myös monelle muulle joka voisi harkita maaseudun kylillä asumista ja yrittämistä.

Vaalit on tulossa, joten jään mielenkiinnolla seuraamaan kuka ehdokkaista ottaa vaaliteemakseen maaseudun tietoliikenneinfrastruktuurin kattavuuden ja sen kunnosta huolehtimisen sekä maaseudun elinkeinojen elinvoimaisuuden edistämisen.

Huh mikä urakka...

pääsin juuri hehkuttamasta ihanasta talvesta ja siitä kuinka Turku peittyy  lumeen. Löytyy sitä lunta muualtakin. Lumikäärme jatkuu tuosta huvimajan nurkalta melkein kotiovelle asti  ja toisella puolella tallia on melkein toinen mokoma samaa tavaraa. Oli ihan kiva iltajumppa :D

Keväisempää asiaa löytyy postin tuomana. En ole vielä uskaltautunut selailemaan Hyötykasviyhdistyksen uutta siemenluetteloa. Sieltä löytyy kuitenkin kaikkia ihanuuksia. Viimevuotisia siemeniä on vielä varastossa ja jokunen pussi myös Kreikan tuliaisina tulleita yrttien siemeniä.

Posti toi myös Kotipuutarha-lehden, joten nyt voin siirtyä lumitöistä kesähaaveisiin.