Lauantaina olin Kangasniemen kirkonkylällä kesän avaus tapahtumassa. Aamu oli vielä vähän pilvinen ja mietin että mitenkähän tässä käy, kastutaanko kesäsateessa. Sää suosi kuitenkin tapahtumaa ja kesän avauksen myötä iltapäivää vietettiin jo auringonpaisteessa.
Päivä meni joutuisasti, oli mukava jutustella kävijöiden kanssa kasvivärjäyksen yllätyksellisyydestä ja värien kirjosta.
Patakin porisi hiljalleen ja tällä reissulla sain reilut 500 g kauniin punaisen ruskeita lankoja. Nyt minulla alkaa olla jo aika hieno väriskaala Krapilla värjättyjä lankoja.
Olen edelleen pitäytynyt näissä ”sukkalangoissa” joten lankoina oli 7–veljestä ja Nalle lankaa. Pohjaväreinä oli valkoisen ja harmaan lisäksi, vaaleanpunaisia vyyhtejä ja nekin värjäytyivät kauniisti.
Pari viikkoa sitten värjäsin kokenillilla ja nyt olen kutonut tuollaista harvaa neuletta 10-numeroisilla puikoilla. Ajattelin tehdä sellainen huivin jonka voi kiepauttaa kaulaan, päähän tai miten vain.
Tämä kesäkuu menee niin vauhdilla eteenpäin, ettei meinaa perässä pysyä. Päivät ovat menneet enemmän näissä konehommissa ja Villakas-paja on saanut väistyä vähän sivummalle. Heinäkuun pajapäivistä siis tuonnempana.
Tuolla kesän avaus tapahtumassa oli jo puhetta siitä että Villakas-paja kulkee myös kylään eli jos teillä on oma porukka jossain Kangasniemen lähettyvillä niin ottakaahan yhteyttä niin järjestetään ihan oma värjäys- tai huovutuspäivä.
Koska nyt on muutenkin oivallinen aika kerätä värjäyskasveja, niin juhannusyönä voi toimia perinteen mukaisesti. Siispä, kerää seitsemän kukkaa/yrttiä, ylitä seitsemän aitaa, nuku kukat tyynyn alla ja unessa pitäisi sitten näkyä tuleva sulhanen/morsian. Polvet voi ainakin olla kuhmuilla tuollaisen aitomisen jälkeen.
Oikein mukavaa, toivottavasti ei kovin viluista, juhannusta kaikille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti