Vuosi vaihtui Turun kaupungin ilotulituksia seuratessa ja kun palasin tänne hiljaisuuden keskelle niin pihalla oli lunta paikka paikoin varmaan 50 senttiä. Pakkasta -20 astetta.
Siinnä kohtaa sitä miettii kaupunkilaisena kuinka helppoa on asua kerrostalossa.
Onneksi mökkitalkkareina toimineet naapurit pitivät talon lämpöisenä ja hoituvat paikkoja poissa ollessani. Nyt aamut alkavat hellan, takan ja leivinuunin lämmityksellä, lämpötila laskee johonkin +16–17 asteen välille yön aikana joten aamulla ei viitsi kovin pitkään venytellä. Kunto kasvaa kun kantaa puita liiteristä ja pääsehän tuosta pihalta suoraan suksillekin.
Siis maaseutu tuottaa iloa enemmän kuin murheita.
Lumet saivat kyytiä ja ajatukset ovat suuntautuneet jo kevään odotteluun. Ehdin jo pohtimaan koska olisi ensimmäinen sellainen keli jolloin voisin keitellä pihapadassa lahjaksi saadut sienet. Ne on tuolla liiterissä ja syksyn hajuista päätelleen hyvin muhineet, sittemmin pakastuneet ja uudelleen sulaessaan hajunautinto on varmaan huimaava.
Värjäämisiä miettiessä olen päätynyt siihen että ensi kesänä pidetään pajapäiviä omassa pihapiirissä täällä Kaihlamäen kylällä. Vakituiseksi pajapäiväksi valitsin torstai päivän. Laitan tarkempaa tietoa tänne Blogiin kunhan saadaan nuo lumet ensin sulamaan tuosta pihalta pois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti