Päivät lyhenevät uhkaavasti ja pimeä on yllättänyt minut jo useamman kuin yhden kerran, kun olen häärännyt pihalla. Urakoin istuttamalla muutaman pensaan ja maanpeittokasveja vanhan puun juurakkoon.
Tosi fiksua, oli meinaan aikamoinen urakka kaivaa maata ja katkoa noita vanhoja puun juuria. Näin muutaman viikon jälkeen tuntuu että pensaiden juuret ovat löytäneet reittinsä ja siinnä ne nyt jurottavat tyytyväisenä paikoillaan.
Haaveilin jo jossain kohtaa siitä että olisi sellainen Bobcat millä voisi kaivella kuoppia milloin mihinkin päähän tonttia.
Olen istunut syksyn myötä aina vaan pidempiä päiviä koneen ääressä, joten tuo pihalla kaivaminen ja kasvien istuttaminen on ollut mukavaa vaihtelua. Ei muutu takapuoli kuutioksi, ainakin toivon niin.
Nyt kannattaa suunnitella reissua Jyväskylään. Käsityön museoon on tulossa Vuorelma 100 arjessa ja juhlassa näyttely. Suosittelen lämpimästi.
Sinne on tulossa vaikka mitä, kansallispuvuista ryijyihin ja kuultokudoksiin. Monet näytteille tulevista tuotteista tuovat mieleen muistoja lapsuudesta ja sen ajan sisustuksesta.
Kylläpäs on vierähtänyt aikaa siitä kun viimeksi olen kirjoitellut kuulumisia. Puutarhalla oli hunajaviikot heinä–elokuun vaihteessa ja lauantaina 8.8. Villakas-pajalla oli mahdollisuus tehdä ihan itse huopakoruja ja -mangneetteja.
Päivän aikana syntyi useampi hieno huopatyö. Kiitokset vaan kaikille osallistujille, olitte taitavia ja oli mukava askarrella yhdessä. Lomakin meni niin nopsaan että oikein ihmetyttää että minne ne päivät katosivat. Kesä taisi mennä lomapäivien myötä. Tänään on satanut ja tuulee niin että välillä tuntuu että katto lähtee irti. Tuntuu tosi syksyiseltä.
Ehkä se on tuo keli joka innoitti, kun sain viimeinkin valmiiksi tuon rahin. Nyt voin nostaa jalat tyynylle ja nauttia takkatulen lämmöstä.
Tyyny on täytetty vanhoilla täkeillä, joita kaikki tutut ovat ystävällisesti tuoneet minulle. Oli aika urakka saada tyyny täytetyksi. Kerroksia saisi olla ehkä vielä enemmänkin mutta toisaalta tyyny on nyt mukavan pehmoinen.
Villakas-pajan PUNAISTA & VIHREÄÄ värjäyspäivä pidettiin Tuomiojan tarhan pihamaalla kauniin omenapuun katveessa. Tulipesät ja kattilat olivat jo rivissä odottamassa kun Linda, Pirkko ja Leena tulivat reippaina heti aamusta paikalle.
Värjättävänä oli 7-veljestä lankojen, harmaata, luonnonvalkoista ja ihan vitivalkoistakin löytyi, Leenalla oli Virtain Villan ihan oikeaa 100 % lampaan villaa, harmana lankana. Puretteina käytettiin alunaa ja viinikiveä ja puretus tehtiin lankojen värjäyksen yhteydessä.
Päätettiin että laitetaan toiseen kattilaan lupiineja ja toiseen krappia. Krappi oli jauhemaisessa muodossa joten sitä ei liotettu etukäteen. Minulla oli mukana valoverhoista ommeltu pussi jota käytän värjäyskasveille, mutta tietysti se unohtui ja saimme tehdä vähän enemmän hommia kun siivilöimme hienojakoista krappia keittämisen jälkeen pois padasta.
Krappiliemestä tuli kuitenkin loistavasti väriä ja saimme kauniita oranssinpunaisia lankoja, harmaista langoista tuli kauniin punaisenruskeita, ketun värisiä.
Lupiinikattilan kasvimassaa keitettiin oikein kunnolla, kasveja oli yli 4 kiloa ja silti näytti ensin ettei liemestä tule oikein minkään väristä. Saatiin me siitäkin irti keltaisen vihreä väriä joka näytti valkoisessa langassa melkein neonvihreältä. Osa langoista jälkipuretettiin kuparisulfaatilla. Puretteen määrä olisi saanut olla vaan runsaampi koska värieroa ei ollut juuri nimeksikään.
Karppipataan lisäsimme vielä pienen määrän kokenillia jälkivärjäyksen yhteydessä ja taas saatiin uusia sävyjä.
Päivä alkoi olla jo päätöksessä, lankapuu täyttyi komeasti. Pohdittavaksi jääkin se että laittaako jonkun värin vielä uudelleen pataan vai onko se hyvä näin ja mitä niistä langoista sitten tekisi.
Kiitokset pajapäivän värjäreille, oli mukava viettää lämmin kesäpäivä teidän kanssa, tervetuloa toistekin.
Tämä kesä on mennyt vahvasti punaisten värien parissa, kotipadassa on porissut vastapainoksi oksasilppurilla työstettyä koivua (lehtineen). Tallissa on vielä nokkosta, lupiinia, tuomenoksa silppua ja haavan kuorta jonka pintaa peittää haavan keltajäkälä.
Onneksi on näitä lämpimiä ja valoisia iltoja jolloin on ilo olla ulkona, laittaa puita tulipesän ja antaa kattilan porista.
Metsäretki on vielä tekemättä, mutta eiköhän sinnekin vielä ehdi kunhan pääsen viettämään lomaa
Villakas-pajalla
PUNAISTA & VIHREÄÄ
Keskiviikkona 15.7.2009 klo 9.30-16.00
Tervetuloa viettämään mukava ja kiireetön päivä Tuomiojan Tarhan pihapiirissä.
Päivän aikana tutustutaan luonnonväreistä Krappiin (Värimatara, Turkki), Kokenilliin ja kotimaan kasveista Nokkoseen ja Lupiiniin. Opetellaan kasvivärjäyksen työmenetelmät: puretus, värin uuttaminen ja villan värjäys.
Pajapäivän hinta 30 € (sisältää värjäyskasvit, puretteet ja 100 g lankaa). Voit ottaa mukaan myös omia lankoja: Nalle, 7 Veljestä ja 100 % Suomenlampaan villa sopivat luonnon väreillä värjäykseen.
Ruokailu ei kuulu kurssin hintaan, Tuomiojan Tarhalta voi ostaa kahvia ja teetä, tarjolla myös pientä suolaista ja makeaa. Voit ottaa mukaan myös omat eväät.
Sitova ilmoittautuminen 14.7 mennessä, puh. 040 7089 367 Tiina Leino tai www.villakas.fi.
Olin viime viikolla Turussa keskiaikamarkkinoiden näytösalueella värjäämässä kiltalaisten kanssa. Neljä päivää hurahti tuosta vain ja nyt on vähän uupunut mutta onnellinen olo.
Löysin lähtiessäni jostain kopasta tuon Kumihimo puulevyn. Ostin sen joku vuosi takaperin juuri tuolta Turun keskiaikamarkkinoilta. Minulla oli ohje nauhaan jossa on sydänkuvioita ja näytösalueella oli hyvä tilaisuus tehdä nauhaa, kun kaikki eivät kuitenkaan mahdu sinne padan ääreen hääräämään.
Suhteellisen nopeasti lankojen siirtely kiekon lovesta toiseen jäi päähäni ja nauhasta tuli jo vähän tasaisempaa. Täytyy opetella uusia malleja niin saan värjäyskokeilut talteen nauhojen muodossa.
Kumihimo on muuten perinteinen japanilainen narunpunontamenetelmä ja tuota kiekkoa kutsutaan usein myös tekniikan nimellä, löysin sille myös kotimaisen nimen, solmeilukiekko ja ihan oikea nimi sille taitaa olla Marudai.
Googlettamalla, Kumihimo + Marudai löytyy hurja määrä sivustoja joissa on ohjeita ja lisätietoa tästä tekniikasta.
Jostain syystä olen täysin lumoutunut siitä miten puu värjäytyy ja nyt löysin vielä puusta tehtyjä nappeja. Helminauhoja ja nappeja oli sitten vähän joka padassa tuolla markkinoilla. Kokeilin myös minkälainen pinta puuhelmeen tulee kun sen kastaa sulaan mehiläisvahaan, hyvältä näytti, mutta prosessi vaatii vielä työstämistä.
Villakas-pajan asiat ovat jääneet vähän jalkoihin tässä menossa mutta eivät unohduksiin.
Punaisia värejä Krapilla ja Kokenillilla ja niiden rinnalla kotimaisia kasveja kurssi on suunnitteilla tuohon heinäkuun 15. päivälle. http://www.villakas.fi/ilmoittautumislomake.htm
TEE ITSE OMA HUOPAKORU, Ohjattu NON-STOP paja LAPSILLE JA AIKUISILLE 8.8.2009 klo 10 alkaen pidetään Tuomiojan Tarhan hunajaviikkojen yhteydessä, tervetuloa mukaan.
Lauantaina olin Kangasniemen kirkonkylällä kesän avaus tapahtumassa. Aamu oli vielä vähän pilvinen ja mietin että mitenkähän tässä käy, kastutaanko kesäsateessa. Sää suosi kuitenkin tapahtumaa ja kesän avauksen myötä iltapäivää vietettiin jo auringonpaisteessa.
Päivä meni joutuisasti, oli mukava jutustella kävijöiden kanssa kasvivärjäyksen yllätyksellisyydestä ja värien kirjosta.
Patakin porisi hiljalleen ja tällä reissulla sain reilut 500 g kauniin punaisen ruskeita lankoja. Nyt minulla alkaa olla jo aika hieno väriskaala Krapilla värjättyjä lankoja.
Olen edelleen pitäytynyt näissä ”sukkalangoissa” joten lankoina oli 7–veljestä ja Nalle lankaa. Pohjaväreinä oli valkoisen ja harmaan lisäksi, vaaleanpunaisia vyyhtejä ja nekin värjäytyivät kauniisti.
Pari viikkoa sitten värjäsin kokenillilla ja nyt olen kutonut tuollaista harvaa neuletta 10-numeroisilla puikoilla. Ajattelin tehdä sellainen huivin jonka voi kiepauttaa kaulaan, päähän tai miten vain.
Tämä kesäkuu menee niin vauhdilla eteenpäin, ettei meinaa perässä pysyä. Päivät ovat menneet enemmän näissä konehommissa ja Villakas-paja on saanut väistyä vähän sivummalle. Heinäkuun pajapäivistä siis tuonnempana.
Tuolla kesän avaus tapahtumassa oli jo puhetta siitä että Villakas-paja kulkee myös kylään eli jos teillä on oma porukka jossain Kangasniemen lähettyvillä niin ottakaahan yhteyttä niin järjestetään ihan oma värjäys- tai huovutuspäivä.
Koska nyt on muutenkin oivallinen aika kerätä värjäyskasveja, niin juhannusyönä voi toimia perinteen mukaisesti. Siispä, kerää seitsemän kukkaa/yrttiä, ylitä seitsemän aitaa, nuku kukat tyynyn alla ja unessa pitäisi sitten näkyä tuleva sulhanen/morsian. Polvet voi ainakin olla kuhmuilla tuollaisen aitomisen jälkeen.
Oikein mukavaa, toivottavasti ei kovin viluista, juhannusta kaikille.
Olipa mukava ja helteinen viikonvaihde. Puutarhapäivillä kävi paljon ihmisiä ja päivät kuluivat nopeasti siinnä värjäyspadan äärellä jutustellessa.
Parin päivän aikana ehdin värjäilemään useamman vyyhdin lankoja ja värien kirjo on taas jälleen kerran uskomaton. Kokenillista tuli oikein huimia punaisia ja kanisterissa on vielä loput liemet jotka käytän jälkivärjäykseen ja pH-kokeiluihin.
Näiden keitosten mukava yllättäjä oli suopursu/kanerva sekoitus josta irtosi tosi kauniita ruskean keltaisia värejä. Ensimmäisellä kierroksella sain samasta liemestä huimia keltaisia ja harmaasta langasta kauniin vihreää. Jos olisin laittanut loput liemet talteen niin niistä olisi varmaan vieläkin irronnut jotain värejä.
Noin parin viikon päästä 13.6. on täällä Kangasniemen kirkonkylällä kesän avaus tapahtuma. Tervetuloa tutustumaan Villakas-pajan toimintaan ja katsomaan ihan paikan päälle mitä värejä sieltä padasta tällä kertaa löytyy.
Nyt täytyy vaihtaa nuo kauniit luonnonvärit konemaailman väreihin ja keskittyä tähän paperin ja kuvien kirjoon.
Kesällä on muuten Suomen käsityön museossa, Jyväskylässä, ARABIA 135 näyttely. Kannattaa käydä katsomassa löytyykö lapsuudesta tutut kupit näyttelystä.
